Eilen oli vuorostaan tämän herran juhlapäivä. Matti Jaakko Kalevi täytti 8 vuotta. Jo kahdeksan? Siitä on niin kauan, vaikka tuntuu ihan eiliseltä, kun se meille tuotiin. Samoin kuin Ullenkin kanssa. Niin vaan aika kuluu. Kalevista on kasvanut oikein iso kissa. Pentuaikana olin aivan varma, että se jää pienikokoiseksi, koska kasvu tapahtui alkuun melko hitaasti. Uolevi oli jo noin puolivuotiaana täysikokoinen, mutta Kalevilla kesti vähän kauemmin. Kahdeksan kuukauden iässä se sitten otti ja pyrähti kasvuun ihan silmissä. Tuntui, että se vain kasvoi ja kasvoi, ja mietin, kuinkahan suuri siitä tuleekaan... Lopulta se saavutti aikuisen kollin mitat, ja tulihan siitä aikamoinen pötkäle :)
Meillä on perinteenä tosiaan se katkarapujen tarjoilu. Näin tapahtui myös eilen (ja vielä tänäänkin... :).
Rapuateria. Pelkkää puhdasta rapua ilman muita lisukkeita, maistuu molemmille loistavasti (Itse en kyllä voi sietää noita, narskuvat inhottavasti hampaissa...)
Herkkuhetki. Eikä tarvinnut kauaa odotella, että kupit oli tyhjät. Jo pelkkä rapujen esille ottaminen saa aikaan huutokonsertin, joka luultavasti kuuluu oven läpi myös rappukäytävään.
Harmi ettei kuvaan voi liittää kovaäänistä kehräystä. Tyytyväinen synttärisankari sohvan nurkassa. Kissan elämä on niin helppoa... :)
Lahja tulee myöhemmin. Se on jo suunnitelmissa, ja sen esittelen täälläkin kunhan saan sen valmiiksi. Lahja on paremminkin kissojen yhteinen, mutta taatusti molemmille mieleinen. Kyseessä ei ole raapimapuu, josta postasin aiemmin. Sekin tulee sitten aikanaan :) Enempää en ehtinyt synttäripäivänä kuvata, koska olimme viettämässä koiran kanssa laatuaikaa koirapuistossa Lauttasaaressa. Siellä vierähtikin monta tuntia, ja oli tosi rentouttava ja kiva iltapäivä / ilta. Olikohan se kuitenkin vähän huono ajankohta, kun sentään toisen synttärit meneillään. Ilmankos Kalevi olikin hieman kiukkuisen oloinen, kun tulin kotiin. Häntäänsä heilutteli ja makasi keskellä ruokapöytää, kun yritin sitä onnitella. Yritin miettiä, mikä olisi kissoille sopivaa hemmottelua, mutten keksinyt muuta kuin herkut. Kaltsu ei edes viihdy juuri muualla kuin kotona, luulen sen nauttivan eniten ruuasta ja unesta. Ehkä ne tuplakatkaravut on sitten lohtuna, tänään on taas reilusti enemmän kehrätty. Suurempi juhla- ja herkkupäivä onkin meillä sitten vasta jouluna. Silloin laitetaan taas uutta rapua pöytään :)
